Moduuli IV

MODUULI IV

  Tämän viikon videoiden aikana tuli opittua, mitä esimerkiksi ISO standardi oikeastaan tarkoittaa. Videoilla myös pohdittiin käyttäjien osallistumista tuotteiden ja palveluiden kehitysprosessiin. Kuten videoilla todettiin, käyttäjien jatkuva palaute kehitysprosessin alusta alkaen tuottaa parempia palveluita ja tuotteita, kuin pelkästään sellainen käyttäjien palaute, mikä saadaan ainoastaan kehitysprosessin lopussa. Eli toisin sanoen iteratiivinen eli toistuva kehitysprosessi on siis tuotteen tai palvelun kannalta se parempi vaihtoehto. Iteratiivinen kehitysprosessi on lyhyesti selitettynä vaatimusten määrittelyä, ratkaisujen suunnittelua sekä arviointia uudelleen ja uudelleen. Ja tämä jatkuu koko tuotteen tai palvelun kehityksen ajan, mutta myös tuotteen tultua markkinoille, jotta sitä voidaan parantaa myös silloin.

Myös se, kuinka moniammatillista kehittämistyö on, voi parantaa tuotetta tai palvelua, sillä sen parissa on työskennellyt useampi eri alan ihminen. Moniammatillisuus tarkoittaa siis sitä, että on eri tieteenalojen osaamista mukana, ja tässä tapauksessa mukana tuotteen tai palvelun kehittämistyössä. Heitä voisi olla esimerkiksi käyttäjät, johtajat, käytettävyysasiantuntijat, koodaajat, testaajat, graafiset suunnittelijat, markkinoinnin osaajat, vain luetellakseni osan. He ovat kaikki siis eri tieteenalojen osaajia ja tuovat siten hieman erilaisista näkökulmista parannuksia tuotteelle tai palvelulle. Siksi esimerkiksi tämänlaisen kokoonpanon kanssa kehitystyö on hyvin erilaista kuin pelkästään vaikka vain koodaajien ja testaajien kanssa tehty kehitystyö.  Kuitenkin se, että saadaan todellinen käyttötilanne aikaiseksi, eikä pelkästään tehtyä käyttötilannetta, on hankalaa. Esimerkiksi uusien yritysten on vaikea rahoittaa jatkuvia käyttötestaus tilanteita, sillä heidän resurssinsa eivät vain yksinkertaisesti riitä siihen.

Yhtenä videona mikä piti katsoa, oli katsoa kissavideo. Videolla annettiin hyvä idea siitä, että ketä kaikkia joidenkin tuotteiden pitää oikein miellyttää. Esimerkiksi kissanruoan pitää miellyttää sekä kissaa että kissan omistajaa, jotta tätä kissanruokaa ostettaisiin lisää. Jos ruoka ei siis maita kissalle, ruokaa ei osteta lisää. Mutta jos vaikka tuotetta markkinoidaan huonosti, ruokaa ei silloinkaan osteta, koska omistaja ei vaikka pidä tuotteen mainoksesta. Eli välillä pitää huomioida myös muita käyttäjiä, kuin vain niitä joille kyseinen tuote on suunniteltu.

Käyettävyys (MODUULI III)

  Tämän viikon opetusvideoiden aiheina oli käytettävyys, käytettävyyden suunnittelu sekä käytettävyyden arviointi. Käsitteenä sana käytettävyys on hyvin laaja, aivan kuten aikaisempien viikkojen käsitteet ovat myös olleet. Sanana se on varmasti tuttu monelle, ja siksi lähes jokaisella luultavasti oli jo jonkinlainen idea siitä mielessä ennen videon katsomista siitä. Käytettävyys esitettiin videolla laatuominaisuutena jollekkin tuotteelle. Se, kuinka helposti käytettävä jokin tuote esimerkiksi on, voi antaa tuotteesta joko hyvän tai huonon kuvan. Ja kun puhutaan käytettävyydestä, pitää ottaa huomioon se, kenelle tuote on tarkoitettu. Eli siis millainen on sen tyypillinen käyttäjä. Esimerkiksi kelan verkkopalveluja ei ole suunnattu nuorille lapsille, vaan sen tyypillinen käyttäjä on yli 18-vuotias, tai vähintään ainakin teini-ikäinen. Siksi sellaisessa tilanteessa, jossa lapsi menee kelan verkkopalvelun sivuille, on ymmärrettävää, jos hän ei tajua niistä mitään. Jos kuitenkin tyypilliseen käyttäjäryhmään kuuluva käyttäjä menee samalle sivulle eikä tajua mitään, niin silloin siinä palvelussa saattaa olla kehitettävää. Palvelujen pitäisi olla helppokäyttöisiä ja helppoja ymmärtää, joten jos pelkästään itse kokeilemalla ei tajua palvelua, niin silloin sieltä pitäisi löytyä selkeät ohjeet sen käyttöön.

  Oppimateriaalin mukana oli myös huvittava video vuoden 2009 terveydenhuoltoalan teknologiatuotteiden käytettävyys ongelmista. Videossa esiintyvien tuotteiden ja palvelujen käytettävyys oli niin huonoa, että niiden käyttäjät turhautuivat niitä käyttäessä. Videosta teki huvittavan se, että nämä tilanteet olivat oikeita ja se, että videoon pystyi myös itse samaistumaan, jos on ikinä kokenut mitään vastaavaa minkään tuotteen tai palvelun kanssa. Kuitenkin videolla oli hyvä pointti, sillä varsinkin terveydenhuoltoalalla teknologian käyttö ei saisi olla hankalaa, sillä mukana saattaa olla hyvinkin tärkeitä ihmisten terveyteen liittyviä tietoja. Jos tuotteen tai palvelun huonon käytettävyyden takia jokin tieto tallennetaan vaikka väärin, voi olla potilaan terveys vaarassa. Siksi ainakin omasta mielestäni hyvään käytettävyyteen pitäisi panostaa, erityisesti terveydenhoitoalalla.

Käyttökonteksti ja palvelumuotoilu

Käyttökonteksti ja palvelumuotoilu

Tällä kertaa piti katsoa videot käyttökontekstista sekä palvelumuotoilusta. Molemmat käsitteet ovat jo itsenään hyvin laajoja kokonaisuuksia, joten oletetusti niiden mukana tuli vielä lisää käsitteitä. Osa niiden mukana tulleista asioista oli uusia, mutta tällä kertaa myös paljon tuttua oli mukana.

 Käyttökontekstiin kuuluu paljon eri asioita. Siihen kuuluu tuotteen käyttäjät, -tehtävät, tuotteeseen kuuluvat erilaiset välineet (eli toisin sanoen tuotteen tekninen ympäristö), sekä näiden lisäksi vielä tuotteen fyysinen- että sosiaalinen ympäristö. Eli periaatteessa siihen kuuluu kaikki tuotteen suunnittelusta sen käyttöön kuuluvat vaiheet. Tämän takia myös ennen uuden käytettävän tuotteen suunnittelemista pitäisi tuntea ja ymmärtää tuotteen käyttökonteksti.

Yksi käyttökontekstiin kuuluva käsite on käyttökokemus. Käyttökokemus on tärkeä, sillä se voi vaihdella hyvinkin paljon riippuen käyttäjästä, ympäristöstä sekä vuorovaikutuksesta esimerkiksi käyttäjän ja koneen välillä. Saman laitteen tai palvelun eri käyttäjillä voi siis olla hyvinkin erilaiset kokemukset sen käytöstä. Mielestäni tämä on hyvin kiinnostava aihe, sillä tuntuu, että käyttäjillä on valtaa vaikuttaa tuotteen kehittymiseen. Tietenkään yksi käyttäjäkokemus ei muuta jotain tuotetta, mutta jos tarpeeksi moni muukin käyttäjä on kokenut vaikka jonkin saman asian huonoksi, voidaan tuotetta kehittää. Hyvä esimerkki siitä, että käyttäjiltä halutaan kuulla heidän käyttökokemuksiaan, on palvelun tai tuotteen käytön jälkeen kysytty palautepyyntö. Esimerkiksi joidenkin kauppojen ulko-ovien vieressä on palautekysely ja joistakin verkkokaupoista saattaa tulla sähköposti, missä kysytään miten palvelu on tänään onnistunut.

 Palvelumuotoilu oli toisen videon aiheena. Palvelumuotoilussa pyritään ajattelemaan juuri palvelun käyttäjiä ensisijaisesti. Sen keskeisenä tavoitteena on palvelukokemuksen käyttäjälähtöinen suunnittelu. Palvelumuotoilussa siis yritetään tehdä palvelun käyttö mahdollisimman mukavaksi ja helpoksi. Teknologiasta on tullut myös osa useita palveluja, ja myös uusien palvelujen määrä on lisääntynyt. Hyvä esimerkki on Ifolorilla vaikka kuvakirjan tilaaminen. Aluksi menet Ifolorin sivuille ja sieltä lataat sovelluksen tietokoneellesi. Sitten sovelluksen avulla pystyt suunnittelemaan kuvakirjan kokonaan itse, ja lopulta maksat ja tilaat tuotteen. Omasta käyttökokemuksestani tämä palvelu on toimiva ja helppokäyttöinen. Kuitenkaan yksi käyttäjäkokemus ei kerro kaikkea, kuten käyttökontekstin yhteydessä opetettiin.

-Eevi Tiittanen

Oppimisprosessin alku

Oppimisprosessin alku

 Kurssin ensimmäisellä luennolla käytiin nopeasti läpi kurssin sisältöä. Diat antoivat hyvän kartoituksen kurssin tulevista aiheista ja siitä mitä kurssilla oikeastaan opitaan. Erityisesti itselleni pisti silmään blogi-kirjoitusten tekeminen, sillä itse en ole vuosiin kirjoittanut blogia. Uskon, että säännöllinen blogin kirjoittaminen tekee kaikille kurssilla oleville hyvää, sillä jatkossa se tulee helpottamaan kirjoittamista. En voi myöskään itse sanoa, etteikö tämän ensimmäisen blogi-kirjoituksen aloittaminen olisi ollut hankalaa. Uskon kuitenkin, että se tulee helpottumaan jokaisen blogi postauksen jälkeen.

 Ennen kurssia, sanat ACM SIGCHI, SIGCHI Finland ja World Usability Day (WUD) eivät oikeastaan tarkoittaneet itselleni mitään. Tutkittuani kuitenkin niiden netti- ja tapahtumasivuja, sain käsityksen siitä, mitä ne oikeastaan tarkoittavat. ACM SIGCHI on maailmanlaajuinen johtava yhteisö, johon kuuluu ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Yhteisössä ollaan kiinnostuneita ihmisestä ja teknologiasta sekä ihmisten ja tietokoneiden välisestä kanssakäymisestä, joka voidaan myös lyhentää HCI:ksi. (Tulee sanoista Human Computer Interaction).

 

 SIGCHI Finland, niinkuin sanasta voi jo päätellä, on Suomessa toimiva SIGCHI yhteisö. Se siis yhdistää Suomessa olevia alasta kiinnostuneita ihmisiä. SIGCHI Finland edistää ihmisen ja tietokoneiden välisen vuorovaikutuksen tutkimusta ja opetusta Suomessa. Mutta vaikka SIGCHI Finland onkin suomalaisille suunnattu yhteisö, on osa sivustolla olevista teksteistä kirjoitettu myös englanniksi alan kansainvälisyyden takia.

 World Usability Day, eli lyhennettynä WUD, on päivä, joka tuo yhteen ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita tärkeiden palveluiden ja tuotteiden tekemisestä helpommin saataviksi ja käytettäviksi. Ideana on, että palvelut ja tuotteet helpottavat ihmisten elämää, eivätkä ole vaikeita käyttää. Yksi jatkuvasti WUD sivustolla esiin tuleva lause on “People should not be made to feel stupid by technology” (https://worldusabilityday.org/about-us/) mikä on karkeasti suomennettuna “Ihmisten ei kuuluisi tuntea itseään tyhmiksi teknologian takia”. Mielestäni tämä on hyvä suunta tulevaisuuden uutta teknologiaa ajatellen. WUD päivä on tänä vuonna 8.11, eli huomenna, ja suomeksi tätä päivää kutsutaan Maailman Käytettävyyspäiväksi.