Moduuli VI

Tämän viikon opetusvideoilla puhuttiin käyttäjätutkimuksesta, menetelmistä käyttäjien tutkimuksessa sekä laajemmin vielä käyttäjästä. Käyttäjätutkimuksen yhteydessä tärkeäksi käsitteeksi nousi HCI (Human Computer Interaction), sillä suomen kielellä sana ‘käyttäjätutkimus’ on vain yksi osa sitä. HCI tutkimuksissa siis tutkitaan ihmistä (teknologioiden) käyttäjänä sekä sen lisäksi ihmisten käyttöön tarkoitettuja teknologioita. Siinä, kuten käyttäjien tutkimisessa aina, on tärkeää huomioida se, että käyttäjätieto on muuttuvaa. Myös representaatio, eli ketkä on valittu käyttäjäryhmäksi, pitää käyttäjätutkimuksessa valita. Valittu käyttäjäryhmä on toisin sanoen edustusjoukko käyttäjistä. Yhdessä videoista Saariluoma esitti, että jos käyttäjän tarpeita ei ole kuunneltu, se voi tulla ilmi alikäyttönä tai virheellisenä kohdistamisena. Alikäyttö tarkoittaen sitä, että käyttäjän esittämästä tarpeesta huolimatta tuotetta ei osata käyttää hyödyksi, ja virheellinen kohdistaminen taas sitä, että tuotteella ei ole tarvetta kyseisille käyttäjille. Tämänkaltaisten tilanteiden välttämiseksi kunnolliset käyttäjätutkimukset ovat tärkeitä.

Myös yksi kiinnostava asia videoilla oli se, että miten erilainen käyttäjä voi olla, kun se alkaa omaksumaan uutta teknologiaa. Hyvänä esimerkkinä voisi olla vaikka älypuhelimet. Varhaiset omaksujat ottivat ne heti käyttöön, kun taas myöhäinen enemmistö tuli silloin, kun ne alkoivat yleistymään ja markkinat alkoivat kunnolla täyttymään niistä. Sitten on myös vitkastelijat, jotka odottivat useamman vuoden niiden yleistymisen jälkeen sellaisen hankkimista, mutta lopulta kuitenkin hankkivat sellaisen. Näiden lisäksi ääripäänä on vielä totaali kieltäytyjät, jotka eivät syystä tai toisesta halua hankkia älypuhelinta, ja vielä ne, jotka eivätkä myöskään suunnittele hankkivansa sellaista tulevaisuudessakaan. Näihin eri kategorioihin ryhmittelemällä ei kuitenkaan kerrota käyttäjien syitä, eli esimerkiksi sitä, että miksi osa käyttäjistä hankki sen älypuhelimen enemmistö käyttäjiä paljon myöhemmin. Hyvänä esimerkkinä tässä voisi olla vaikka vanhukset, sillä osalle heistä uusi teknologia voi olla hyvinkin haastavaa ja vaikea käyttöistä. Toinen esimerkki voisi olla köyhempi perhe, jolla ei ole varaa hankkia useita satoja euroja maksavia älypuhelimia, vaan tyytyvät halvempiin kännykkä versioihin tai odottavat hintojen laskemista.

Videoilla puhuttiin myös käyttäjäpsykologiasta, ja siihen liittyen vielä persoonallisuudesta. Lisäksi yhtenä linkkinä oli tehdä persoonallisuustesti, mikä määrittelee erilaisten lyhyiden kysymysten avulla vastaajan johonkin ihmistyyppiin. Omasta mielestäni tämä on yksi hyvä tapa ryhmitellä ihmisiä, ja kyseinen persoonallisuustesti onkin tullut melko kuuluisaksi maailmanlaajuisesti.

Moduuli 5

Tämän viikon videoiden aiheina olivat käyttö- ja käyttäjäkokemus, luotaimet, sekä käyttäjäkokemuksen arviointi. Käyttö- ja käyttäjäkokemuksessa opittiin, että käyttäjäkokemus on tärkeä, koska se kertoo käyttäjän kokemuksesta käytön tilanteesta ja itse tuotteesta. Ja vaikka tuotten käytettävyys liittyy myös käyttäjäkokemuskeen, on se silti pelkkä tuotteen ominaisuus. Käyttökokemus on vielä käytettävyyttäkin laajempi kokonaisuus, ja se koostuu monesta eri seikasta kuten esimerkiksi käyttäjän tunteista, käsityksistä, mietteistä, odotuksista ja käyttäytymisestä käyttötilanteessa. Jokainen käyttäjäkokemus on kuitenkin yksilöllinen, ja siihen vaikuttaa myös aikaisemmat kokemukset, ennakkoluulot sekä odotukset käytettävästä tuotteesta. Jos esimerkiksi käyttäjän koko perhe vieroksuu ja välttelee teknologisia laitteita, on käyttäjällä luultavasti hyvin erilainen kuvitelma teknologisista laitteista, kun taas sellaisella, joka käyttää teknologisia laitteita päivittäin. Käyttäjäkokemusta voidaan myös arvioida, mutta silloin tulee ottaa huomioon myös esimerkiksi käyttäytymisen muutos käytön aikana, sekä käyttäjän olotila ennen käyttöä ja käytön jälkeen. Jos käyttäjä esimerkiksi tulee hyvällä tuulella kokeilemaan uutta laitetta, on käyttäjäkokemus luultavasti positiivisempi verrattuna sellaiseen, joka tulee huonolla tuulella testaamaan. Eli esimerkiksi turhautuuko käyttäjä tuotetta käyttämällä vai tekeekö se käyttäjän iloiseksi. Käyttökokemukseen liittyy siis hyvin vahvasti myös ihmisen psykologia. 

Luotain oli myös yksi kiinnostava käsite. Sen tuoma inspiraatio ja miettiminen arkipäivään on mielestäni sen parhain ominaisuus. Luotaimella etsitään siis uusia keksintöjä, mutta niiden keksimistä tavoitellaan kokemusperäisesti. Sillä kerätään myös uusia ideoita, eli sitä ei ole tarkoitettu pelkästään tuotteiden keksimiseen. Videolla ollut suuri sininen muovitasku vanhuksille tai sitten moduulin 5 ryhmätyö ovat hyviä esimerkkejä luotaimista.

Opetusvideoiden mukana oli vielä 4 eri videota kenttätestaus tilanteista, missä piti miettiä teknologian käytettävyyttä. Osassa videoista huomattiin, että sääolosuhteet vaikuttivat käyttökokemukseen. Esimerkiksi aurinko häiritsi käyttötilanteita, kun käyttäjä halusi ottaa kuvia, joten käyttäjän piti siirtyä. Yhdessä toisessa videossa käyttäjä puolestaan esitti käyttötilanteessa teknologian parannus vaihtoehtoja. Hän esitti esimerkiksi sen, että kuvien ottamisen lisäksi teknologialla pystyisi ottamaan myös videoita. Yhdessä videossa taas käyttäjä kiroili, koska teknologia ei ollut toiminut siten, miten hän oli sen olettanut toimivan. Käyttötilanteessa laite äänitti, vaikka käyttäjä luuli sen jo lopettaneen. Sama käyttäjä myös luuli tiedoston menevän suoraan internetiin, vaikka ohjeistuksessa heille oli kerrottu, että vasta myöhemmin ne laitetaan sinne. Tässä tilanteessa käyttäjä ei siis ollut ymmärtänyt laitteen toimintaa.