Moduuli VI

Tämän viikon opetusvideoilla puhuttiin käyttäjätutkimuksesta, menetelmistä käyttäjien tutkimuksessa sekä laajemmin vielä käyttäjästä. Käyttäjätutkimuksen yhteydessä tärkeäksi käsitteeksi nousi HCI (Human Computer Interaction), sillä suomen kielellä sana ‘käyttäjätutkimus’ on vain yksi osa sitä. HCI tutkimuksissa siis tutkitaan ihmistä (teknologioiden) käyttäjänä sekä sen lisäksi ihmisten käyttöön tarkoitettuja teknologioita. Siinä, kuten käyttäjien tutkimisessa aina, on tärkeää huomioida se, että käyttäjätieto on muuttuvaa. Myös representaatio, eli ketkä on valittu käyttäjäryhmäksi, pitää käyttäjätutkimuksessa valita. Valittu käyttäjäryhmä on toisin sanoen edustusjoukko käyttäjistä. Yhdessä videoista Saariluoma esitti, että jos käyttäjän tarpeita ei ole kuunneltu, se voi tulla ilmi alikäyttönä tai virheellisenä kohdistamisena. Alikäyttö tarkoittaen sitä, että käyttäjän esittämästä tarpeesta huolimatta tuotetta ei osata käyttää hyödyksi, ja virheellinen kohdistaminen taas sitä, että tuotteella ei ole tarvetta kyseisille käyttäjille. Tämänkaltaisten tilanteiden välttämiseksi kunnolliset käyttäjätutkimukset ovat tärkeitä.

Myös yksi kiinnostava asia videoilla oli se, että miten erilainen käyttäjä voi olla, kun se alkaa omaksumaan uutta teknologiaa. Hyvänä esimerkkinä voisi olla vaikka älypuhelimet. Varhaiset omaksujat ottivat ne heti käyttöön, kun taas myöhäinen enemmistö tuli silloin, kun ne alkoivat yleistymään ja markkinat alkoivat kunnolla täyttymään niistä. Sitten on myös vitkastelijat, jotka odottivat useamman vuoden niiden yleistymisen jälkeen sellaisen hankkimista, mutta lopulta kuitenkin hankkivat sellaisen. Näiden lisäksi ääripäänä on vielä totaali kieltäytyjät, jotka eivät syystä tai toisesta halua hankkia älypuhelinta, ja vielä ne, jotka eivätkä myöskään suunnittele hankkivansa sellaista tulevaisuudessakaan. Näihin eri kategorioihin ryhmittelemällä ei kuitenkaan kerrota käyttäjien syitä, eli esimerkiksi sitä, että miksi osa käyttäjistä hankki sen älypuhelimen enemmistö käyttäjiä paljon myöhemmin. Hyvänä esimerkkinä tässä voisi olla vaikka vanhukset, sillä osalle heistä uusi teknologia voi olla hyvinkin haastavaa ja vaikea käyttöistä. Toinen esimerkki voisi olla köyhempi perhe, jolla ei ole varaa hankkia useita satoja euroja maksavia älypuhelimia, vaan tyytyvät halvempiin kännykkä versioihin tai odottavat hintojen laskemista.

Videoilla puhuttiin myös käyttäjäpsykologiasta, ja siihen liittyen vielä persoonallisuudesta. Lisäksi yhtenä linkkinä oli tehdä persoonallisuustesti, mikä määrittelee erilaisten lyhyiden kysymysten avulla vastaajan johonkin ihmistyyppiin. Omasta mielestäni tämä on yksi hyvä tapa ryhmitellä ihmisiä, ja kyseinen persoonallisuustesti onkin tullut melko kuuluisaksi maailmanlaajuisesti.

Moduuli 5

Tämän viikon videoiden aiheina olivat käyttö- ja käyttäjäkokemus, luotaimet, sekä käyttäjäkokemuksen arviointi. Käyttö- ja käyttäjäkokemuksessa opittiin, että käyttäjäkokemus on tärkeä, koska se kertoo käyttäjän kokemuksesta käytön tilanteesta ja itse tuotteesta. Ja vaikka tuotten käytettävyys liittyy myös käyttäjäkokemuskeen, on se silti pelkkä tuotteen ominaisuus. Käyttökokemus on vielä käytettävyyttäkin laajempi kokonaisuus, ja se koostuu monesta eri seikasta kuten esimerkiksi käyttäjän tunteista, käsityksistä, mietteistä, odotuksista ja käyttäytymisestä käyttötilanteessa. Jokainen käyttäjäkokemus on kuitenkin yksilöllinen, ja siihen vaikuttaa myös aikaisemmat kokemukset, ennakkoluulot sekä odotukset käytettävästä tuotteesta. Jos esimerkiksi käyttäjän koko perhe vieroksuu ja välttelee teknologisia laitteita, on käyttäjällä luultavasti hyvin erilainen kuvitelma teknologisista laitteista, kun taas sellaisella, joka käyttää teknologisia laitteita päivittäin. Käyttäjäkokemusta voidaan myös arvioida, mutta silloin tulee ottaa huomioon myös esimerkiksi käyttäytymisen muutos käytön aikana, sekä käyttäjän olotila ennen käyttöä ja käytön jälkeen. Jos käyttäjä esimerkiksi tulee hyvällä tuulella kokeilemaan uutta laitetta, on käyttäjäkokemus luultavasti positiivisempi verrattuna sellaiseen, joka tulee huonolla tuulella testaamaan. Eli esimerkiksi turhautuuko käyttäjä tuotetta käyttämällä vai tekeekö se käyttäjän iloiseksi. Käyttökokemukseen liittyy siis hyvin vahvasti myös ihmisen psykologia. 

Luotain oli myös yksi kiinnostava käsite. Sen tuoma inspiraatio ja miettiminen arkipäivään on mielestäni sen parhain ominaisuus. Luotaimella etsitään siis uusia keksintöjä, mutta niiden keksimistä tavoitellaan kokemusperäisesti. Sillä kerätään myös uusia ideoita, eli sitä ei ole tarkoitettu pelkästään tuotteiden keksimiseen. Videolla ollut suuri sininen muovitasku vanhuksille tai sitten moduulin 5 ryhmätyö ovat hyviä esimerkkejä luotaimista.

Opetusvideoiden mukana oli vielä 4 eri videota kenttätestaus tilanteista, missä piti miettiä teknologian käytettävyyttä. Osassa videoista huomattiin, että sääolosuhteet vaikuttivat käyttökokemukseen. Esimerkiksi aurinko häiritsi käyttötilanteita, kun käyttäjä halusi ottaa kuvia, joten käyttäjän piti siirtyä. Yhdessä toisessa videossa käyttäjä puolestaan esitti käyttötilanteessa teknologian parannus vaihtoehtoja. Hän esitti esimerkiksi sen, että kuvien ottamisen lisäksi teknologialla pystyisi ottamaan myös videoita. Yhdessä videossa taas käyttäjä kiroili, koska teknologia ei ollut toiminut siten, miten hän oli sen olettanut toimivan. Käyttötilanteessa laite äänitti, vaikka käyttäjä luuli sen jo lopettaneen. Sama käyttäjä myös luuli tiedoston menevän suoraan internetiin, vaikka ohjeistuksessa heille oli kerrottu, että vasta myöhemmin ne laitetaan sinne. Tässä tilanteessa käyttäjä ei siis ollut ymmärtänyt laitteen toimintaa.

Moduuli IV

MODUULI IV

  Tämän viikon videoiden aikana tuli opittua, mitä esimerkiksi ISO standardi oikeastaan tarkoittaa. Videoilla myös pohdittiin käyttäjien osallistumista tuotteiden ja palveluiden kehitysprosessiin. Kuten videoilla todettiin, käyttäjien jatkuva palaute kehitysprosessin alusta alkaen tuottaa parempia palveluita ja tuotteita, kuin pelkästään sellainen käyttäjien palaute, mikä saadaan ainoastaan kehitysprosessin lopussa. Eli toisin sanoen iteratiivinen eli toistuva kehitysprosessi on siis tuotteen tai palvelun kannalta se parempi vaihtoehto. Iteratiivinen kehitysprosessi on lyhyesti selitettynä vaatimusten määrittelyä, ratkaisujen suunnittelua sekä arviointia uudelleen ja uudelleen. Ja tämä jatkuu koko tuotteen tai palvelun kehityksen ajan, mutta myös tuotteen tultua markkinoille, jotta sitä voidaan parantaa myös silloin.

Myös se, kuinka moniammatillista kehittämistyö on, voi parantaa tuotetta tai palvelua, sillä sen parissa on työskennellyt useampi eri alan ihminen. Moniammatillisuus tarkoittaa siis sitä, että on eri tieteenalojen osaamista mukana, ja tässä tapauksessa mukana tuotteen tai palvelun kehittämistyössä. Heitä voisi olla esimerkiksi käyttäjät, johtajat, käytettävyysasiantuntijat, koodaajat, testaajat, graafiset suunnittelijat, markkinoinnin osaajat, vain luetellakseni osan. He ovat kaikki siis eri tieteenalojen osaajia ja tuovat siten hieman erilaisista näkökulmista parannuksia tuotteelle tai palvelulle. Siksi esimerkiksi tämänlaisen kokoonpanon kanssa kehitystyö on hyvin erilaista kuin pelkästään vaikka vain koodaajien ja testaajien kanssa tehty kehitystyö.  Kuitenkin se, että saadaan todellinen käyttötilanne aikaiseksi, eikä pelkästään tehtyä käyttötilannetta, on hankalaa. Esimerkiksi uusien yritysten on vaikea rahoittaa jatkuvia käyttötestaus tilanteita, sillä heidän resurssinsa eivät vain yksinkertaisesti riitä siihen.

Yhtenä videona mikä piti katsoa, oli katsoa kissavideo. Videolla annettiin hyvä idea siitä, että ketä kaikkia joidenkin tuotteiden pitää oikein miellyttää. Esimerkiksi kissanruoan pitää miellyttää sekä kissaa että kissan omistajaa, jotta tätä kissanruokaa ostettaisiin lisää. Jos ruoka ei siis maita kissalle, ruokaa ei osteta lisää. Mutta jos vaikka tuotetta markkinoidaan huonosti, ruokaa ei silloinkaan osteta, koska omistaja ei vaikka pidä tuotteen mainoksesta. Eli välillä pitää huomioida myös muita käyttäjiä, kuin vain niitä joille kyseinen tuote on suunniteltu.

Käyettävyys (MODUULI III)

  Tämän viikon opetusvideoiden aiheina oli käytettävyys, käytettävyyden suunnittelu sekä käytettävyyden arviointi. Käsitteenä sana käytettävyys on hyvin laaja, aivan kuten aikaisempien viikkojen käsitteet ovat myös olleet. Sanana se on varmasti tuttu monelle, ja siksi lähes jokaisella luultavasti oli jo jonkinlainen idea siitä mielessä ennen videon katsomista siitä. Käytettävyys esitettiin videolla laatuominaisuutena jollekkin tuotteelle. Se, kuinka helposti käytettävä jokin tuote esimerkiksi on, voi antaa tuotteesta joko hyvän tai huonon kuvan. Ja kun puhutaan käytettävyydestä, pitää ottaa huomioon se, kenelle tuote on tarkoitettu. Eli siis millainen on sen tyypillinen käyttäjä. Esimerkiksi kelan verkkopalveluja ei ole suunnattu nuorille lapsille, vaan sen tyypillinen käyttäjä on yli 18-vuotias, tai vähintään ainakin teini-ikäinen. Siksi sellaisessa tilanteessa, jossa lapsi menee kelan verkkopalvelun sivuille, on ymmärrettävää, jos hän ei tajua niistä mitään. Jos kuitenkin tyypilliseen käyttäjäryhmään kuuluva käyttäjä menee samalle sivulle eikä tajua mitään, niin silloin siinä palvelussa saattaa olla kehitettävää. Palvelujen pitäisi olla helppokäyttöisiä ja helppoja ymmärtää, joten jos pelkästään itse kokeilemalla ei tajua palvelua, niin silloin sieltä pitäisi löytyä selkeät ohjeet sen käyttöön.

  Oppimateriaalin mukana oli myös huvittava video vuoden 2009 terveydenhuoltoalan teknologiatuotteiden käytettävyys ongelmista. Videossa esiintyvien tuotteiden ja palvelujen käytettävyys oli niin huonoa, että niiden käyttäjät turhautuivat niitä käyttäessä. Videosta teki huvittavan se, että nämä tilanteet olivat oikeita ja se, että videoon pystyi myös itse samaistumaan, jos on ikinä kokenut mitään vastaavaa minkään tuotteen tai palvelun kanssa. Kuitenkin videolla oli hyvä pointti, sillä varsinkin terveydenhuoltoalalla teknologian käyttö ei saisi olla hankalaa, sillä mukana saattaa olla hyvinkin tärkeitä ihmisten terveyteen liittyviä tietoja. Jos tuotteen tai palvelun huonon käytettävyyden takia jokin tieto tallennetaan vaikka väärin, voi olla potilaan terveys vaarassa. Siksi ainakin omasta mielestäni hyvään käytettävyyteen pitäisi panostaa, erityisesti terveydenhoitoalalla.

Käyttökonteksti ja palvelumuotoilu

Käyttökonteksti ja palvelumuotoilu

Tällä kertaa piti katsoa videot käyttökontekstista sekä palvelumuotoilusta. Molemmat käsitteet ovat jo itsenään hyvin laajoja kokonaisuuksia, joten oletetusti niiden mukana tuli vielä lisää käsitteitä. Osa niiden mukana tulleista asioista oli uusia, mutta tällä kertaa myös paljon tuttua oli mukana.

 Käyttökontekstiin kuuluu paljon eri asioita. Siihen kuuluu tuotteen käyttäjät, -tehtävät, tuotteeseen kuuluvat erilaiset välineet (eli toisin sanoen tuotteen tekninen ympäristö), sekä näiden lisäksi vielä tuotteen fyysinen- että sosiaalinen ympäristö. Eli periaatteessa siihen kuuluu kaikki tuotteen suunnittelusta sen käyttöön kuuluvat vaiheet. Tämän takia myös ennen uuden käytettävän tuotteen suunnittelemista pitäisi tuntea ja ymmärtää tuotteen käyttökonteksti.

Yksi käyttökontekstiin kuuluva käsite on käyttökokemus. Käyttökokemus on tärkeä, sillä se voi vaihdella hyvinkin paljon riippuen käyttäjästä, ympäristöstä sekä vuorovaikutuksesta esimerkiksi käyttäjän ja koneen välillä. Saman laitteen tai palvelun eri käyttäjillä voi siis olla hyvinkin erilaiset kokemukset sen käytöstä. Mielestäni tämä on hyvin kiinnostava aihe, sillä tuntuu, että käyttäjillä on valtaa vaikuttaa tuotteen kehittymiseen. Tietenkään yksi käyttäjäkokemus ei muuta jotain tuotetta, mutta jos tarpeeksi moni muukin käyttäjä on kokenut vaikka jonkin saman asian huonoksi, voidaan tuotetta kehittää. Hyvä esimerkki siitä, että käyttäjiltä halutaan kuulla heidän käyttökokemuksiaan, on palvelun tai tuotteen käytön jälkeen kysytty palautepyyntö. Esimerkiksi joidenkin kauppojen ulko-ovien vieressä on palautekysely ja joistakin verkkokaupoista saattaa tulla sähköposti, missä kysytään miten palvelu on tänään onnistunut.

 Palvelumuotoilu oli toisen videon aiheena. Palvelumuotoilussa pyritään ajattelemaan juuri palvelun käyttäjiä ensisijaisesti. Sen keskeisenä tavoitteena on palvelukokemuksen käyttäjälähtöinen suunnittelu. Palvelumuotoilussa siis yritetään tehdä palvelun käyttö mahdollisimman mukavaksi ja helpoksi. Teknologiasta on tullut myös osa useita palveluja, ja myös uusien palvelujen määrä on lisääntynyt. Hyvä esimerkki on Ifolorilla vaikka kuvakirjan tilaaminen. Aluksi menet Ifolorin sivuille ja sieltä lataat sovelluksen tietokoneellesi. Sitten sovelluksen avulla pystyt suunnittelemaan kuvakirjan kokonaan itse, ja lopulta maksat ja tilaat tuotteen. Omasta käyttökokemuksestani tämä palvelu on toimiva ja helppokäyttöinen. Kuitenkaan yksi käyttäjäkokemus ei kerro kaikkea, kuten käyttökontekstin yhteydessä opetettiin.

-Eevi Tiittanen

Oppimisprosessin alku

Oppimisprosessin alku

 Kurssin ensimmäisellä luennolla käytiin nopeasti läpi kurssin sisältöä. Diat antoivat hyvän kartoituksen kurssin tulevista aiheista ja siitä mitä kurssilla oikeastaan opitaan. Erityisesti itselleni pisti silmään blogi-kirjoitusten tekeminen, sillä itse en ole vuosiin kirjoittanut blogia. Uskon, että säännöllinen blogin kirjoittaminen tekee kaikille kurssilla oleville hyvää, sillä jatkossa se tulee helpottamaan kirjoittamista. En voi myöskään itse sanoa, etteikö tämän ensimmäisen blogi-kirjoituksen aloittaminen olisi ollut hankalaa. Uskon kuitenkin, että se tulee helpottumaan jokaisen blogi postauksen jälkeen.

 Ennen kurssia, sanat ACM SIGCHI, SIGCHI Finland ja World Usability Day (WUD) eivät oikeastaan tarkoittaneet itselleni mitään. Tutkittuani kuitenkin niiden netti- ja tapahtumasivuja, sain käsityksen siitä, mitä ne oikeastaan tarkoittavat. ACM SIGCHI on maailmanlaajuinen johtava yhteisö, johon kuuluu ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Yhteisössä ollaan kiinnostuneita ihmisestä ja teknologiasta sekä ihmisten ja tietokoneiden välisestä kanssakäymisestä, joka voidaan myös lyhentää HCI:ksi. (Tulee sanoista Human Computer Interaction).

 

 SIGCHI Finland, niinkuin sanasta voi jo päätellä, on Suomessa toimiva SIGCHI yhteisö. Se siis yhdistää Suomessa olevia alasta kiinnostuneita ihmisiä. SIGCHI Finland edistää ihmisen ja tietokoneiden välisen vuorovaikutuksen tutkimusta ja opetusta Suomessa. Mutta vaikka SIGCHI Finland onkin suomalaisille suunnattu yhteisö, on osa sivustolla olevista teksteistä kirjoitettu myös englanniksi alan kansainvälisyyden takia.

 World Usability Day, eli lyhennettynä WUD, on päivä, joka tuo yhteen ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita tärkeiden palveluiden ja tuotteiden tekemisestä helpommin saataviksi ja käytettäviksi. Ideana on, että palvelut ja tuotteet helpottavat ihmisten elämää, eivätkä ole vaikeita käyttää. Yksi jatkuvasti WUD sivustolla esiin tuleva lause on “People should not be made to feel stupid by technology” (https://worldusabilityday.org/about-us/) mikä on karkeasti suomennettuna “Ihmisten ei kuuluisi tuntea itseään tyhmiksi teknologian takia”. Mielestäni tämä on hyvä suunta tulevaisuuden uutta teknologiaa ajatellen. WUD päivä on tänä vuonna 8.11, eli huomenna, ja suomeksi tätä päivää kutsutaan Maailman Käytettävyyspäiväksi.